Akureyriin ja takaisin

Toissapäivä ja eilinen sujuivat melko arkisesti ilman kummempia kommervenkkeja. Hoidin aamutallit jälleen itsenäisesti sekä sain maastakäsitellä Perlaa jo heti aamusta, mikä oli selvästi myös Perlan mieleen. Lisäksi, vähän vahingossa ja ilman lupaa, ystävystyin säikyn Skjóni-orin kanssa lyhyiden harjaustuokioiden aikana, mistä palkaksi olen saanut kuulla kirkkaat hirnahdustervehdykset aina talliin tullessani.

Tänään oli siinä mielessä poikkeuksellinen päivä, että lopettelimme tallihommat jo puoli viiden aikaan käytyämme tarkistamassa tammojen ja varsojen tilanteen alhaalla laaksossa, ja lähdimme ajamaan kohti Akureyriä, Islannin toisiksi suurinta kaupunkia. Siellä on vain reilut 18 000 asukasta, mutta laajuudessaan se kattaisi helposti puolet Tampereesta, islantilaiset kun eivät ole kompaktin kaupunkirakentamisen ystäviä.

Akureyriin oli noin puolentoista tunnin ajomatka, josta suurin osa meni lumimyräkkäisen vuoren ylitykseen. Kävimme kaupungissa vain ruokakaupassa, mutta sain silti edes jonkinlaisen kosketuksen kaupunkiin, jonka teiden vieressä notkui parimetriset kinokset ja jonka laajuus löi ällikällä. Akureyriläiset rakennukset ovat hyvin kauniita, ja niissä näkyy tanskalaisen arkkitehtuurin sormenjälki (kuten monissa muissakin islantilaistaloissa), vaikka modernimman näköisiä kerrostalojakin ollaan rakentamassa laitakaupunkiin. Hauskaa oli huomata, miten ostoskeskuksessa oli samoja liikkeitä kuin Suomessa - Subway, Jysk, Toys ’R’ Us ja jopa Lindex olivat saaneet isot kylttinsä keskuksen seinään.

Tilalle ennätimme takaisin vasta yhdeksän pintaan, joten lienee ymmärrettävää, että tämä pikapostaus jää lyhyehköksi ja laadultaan vähän... vajaaksi, terveisin viiden tunnin yöunilla puksuttanut :D Lisää turinoita toivottavasti laajemmin pian!

Auringonlaskua oli ihana katsella vaihtuvissa maisemissa! ♥