Aamulypsyn jälkeen menimme käymään läheisellä Flateyn
valtavalla pihattonavetalla. Se on reilu vuosi sitten käyttöön otettu neljän
Lely-robotin tila ja samalla suurin pihatto koko Islannissa. Sen kapasiteetti
on jopa 250 lehmää! Peri-islantilaista suuryrittäjyyttä on se, että pihaton
rakennutti ja omistaa iso kalastusyhtiö, eikä siellä tiedetty lehmistä
selvästikään juuri mitään. Ehkä hieman myöhään hankitun ammattiavun jälkeen
navetasta on kuitenkin saatu uskomattoman toimiva kokonaisuus jo
ensisilmäyksellä.
Osastoja lypsylehmien puolella on neljä. On vastapoikineiden
osasto, kasvavan maitotuotannon osasto, laskevan maitotuotannon osasto ja
lopulta umpiosasto. Lisäksi lypsylehmien rakennuksessa oli poikimakarsinoita,
moneen eri ikäryhmään jaettu vasikkaosasto ja tulevaisuudessa myös kahvila,
joka on nyt vasta rakenteilla navetan yhteyteen. Viereisessä vanhassa
lypsykarjan rakennuksessa asuvat tällä hetkellä vanhemmat hiehot.
Flateyllä ollaan Islannin kaavassa monessa kohtaa
edelläkävijöitä, vaikka siitä on islantilaisten keskuudessa puhuttu paljon myös
negatiiviseen sävyyn. Onhan selvää, että pihattoon on palanut rahaa urakalla.
Islannissa harvoin käytetään kuivikkeita lehmillä, koska se on kallista lähes
puuttomassa maassa. Flateyssä kuitenkin vasikat, vastapoikineet ja poikivat
lehmät saavat kuivikkeita alleen, ja Flateyta meille esitelleet karjamestarit
toivovat voivansa lisätä kuivikkeita tulevaisuudessa enemmänkin ohrasadosta
kaavaillulla oljella. Toinen Islannissa harvinaisempi hoitorutiini on
vasikoiden hapanjuotto, joka Flateyssä on hoidettu mallikkaasti. Tietenkin
harvinaista on myös lähes täysin koneellistettu ympäristö – rehunjako, lannan
siivous sekä tietenkin lypsy hoituivat kaikki koneellisesti.
Flatey oli todella valoisa, tilava ja selvästi ammattitaidolla
ja omistautuneisella innolla hoidettu. Flateystä voi toivottavasti
lähitulevaisuudessa lukea juttua Maaseudun Tulevaisuudesta. Siksi (ja myös
koska olen aivan rättipoikki) pidän oman juttuni hieman lyhyempänä. Pitäkäähän
silmät avoinna ja nenä lehdessä!:)
Vierailun jälkeen oli luvassa lisää ulkotöitä. Tavanomaisten
rehun- ja vedenjaon lisäksi aloimme korvamerkitä vanhimpia karitsoita. Ne
saivat korvaansa merkin, pienen loven ja suuhunsa e-vitamiini-seleeniseoksen,
numerot ja emät napattiin ylös ja karitsat viskattiin emiensä kera ulos
märkä-äänisen älämölön säestäminä. Ne saivat laiduntaa hetken pihamaalla, ennen
kuin lähdimme paimentamaan niitä kauemmas vuorenrinteiden lähelle isoon
aitaukseen. Sen jälkeen olikin jo iltalypsyn aika. Huomenna Erla lähtee
Reykjavíkiin päivän ajaksi, joten hoidan sekä aamu- että iltalypsyn Bjarnin
kanssa. Saa nähdä, mitä siitä tulee. :'D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti